Tätähän se on tämä karismaattisuus. Kun siellä kokouksessa oikein hurmoshengessä ihmiset tainnutetaan, niin sitten vielä sanotaan, että nyt ratkaisun paikalle, ja pelastumaan. Kuinka kukaan voi pelastua, KUN EI EVANKELIUMIA OLE EDES JULISTETTU?
On vaan laulettu ylistyslauluja parisen tuntia, ja sitten puhuja kertoo jonkun vitsin, missä Jeesuksen nimikin mainitaan, ja sitten käsketään kaikki eteen rukoiltavaksi. Väki tietenkin menee, ja he kaatuvat, ja luulevat, että tässä nyt ollaan sitten uskossa. Ja pappi sanoo aamenen ja kaikki sanoo aamen. Tätä se on.
Mutta tämä ei ole oikeata meininkiä. Uskoon tullaan sitä kautta että saadaadan kuulla sanoma Jeesuksen Golgatan työstä, kaikkien syntisten tähden. Kuka ikinä sen uskoo, hän ei huku. Jumala kutsuu itse jokaista sanansa kautta, mutta kuinka kukaan voi tulla, kun ei kutsuta, kun vaan lauletaan ja mennään nirvanaan, tai horteeseen.
Eikä se kaatuminen mitään uskoa ole missään vaiheesa. Se on vaan temppu, joka ei merkkaa yhtään mitään, ei silloinkaan, vaikka tuntuisi, että tuntuu joltakin. Älä
hae kokemuksia, etsi evankeliumin sanaa. Jos sitä ei kokouksesta löydy, niin lue itse Raamatusta.
Kyllä Jumala on voimallinen synnyttämään uudesti kotona kamarissakin. Minä synnyin uudesti keskellä merta, eikä siinä ollut yhtäkään ihmistä. Siinä oli vain syntinen nainen ja Jumala ja Raamattu.
Tiesin sen hetken jälkeen, että on olemassa elävä Jumala, joka ei ole mikään kuvitelma, vaan Jumala, joka vastaa, kun häntä avuksi huudetaan. Kukaan ei rukoillut, enkä kaatunut. Enkä ole koskaan kaatunut, ja silti on usko säilynyt. Minulla oli Raamattu ja sitä minä luin. Ja luen vieläkin, pysyäkseni oikealla tiellä ja hereillä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti