Matkoillani jouduin taas kerran vastakkain näitten päivänpolttavien kysymysten kanssa; onko homous väärin? Entä uskottomuus ja huoruus? Ja mikä on henkilökohtainen mielipiteeni asiasta.
Kristittynä minun mielipiteeni on Jumalan Sanan Raamatun mielipide;lähimmäisen rakkaudessa joka hyväksyy ihmisen, mutta ei syntiä.
Kysymykset tulivat nuorten perheellisten ihmisten taholta ja kun he vielä ovat minulle rakkaita ihmisiä, oli vaikea sulattaa heidän näkemyksiään; kristityistä ja kristillisyydestä yleensä ja sitä, kuinka niitten omien mielipiteitten pitäisi painaa enempi, kuin Jumalan Sanan.
MItä mieltä muut olette! Onko oma mielipide tärkeämpi, kuin se, mitä Raamattu sanoo? Oletko kristittynä oman mielipiteesi esittäjä, vai sen mitä Jumala asiasta sanoo?
Mitä sille omalle mielipiteelle sitten pitää/saa tehdä? Eikä se paina mitään? Vai, eikä kristityllä saa olla sitä omaa mielipidettä laisinkaan? Entä kompromissin kannattajat?
VielÄ:
MItä jos Totuus/ Jumalan sanan totuus; koetaan luokkaavana?
Sanotko sen silti? Vaikka menettäisit ystäväsi? Lastesi rakkauden?
Onko Totuus vain kaunis ja miellyttävä?
KOska Jumala on rakkaus, niin kaikki hyvä tulee silloin Jumalalata? Kysymys:tuleeko?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti