Olavi Peltola sanoo:
Paljon enemmän mielestäni Jumalan kunniaa kirkastaa kroonisesti sairas lähimmäiseni, joka on oppinut elämään sairautensa tuskan kanssa. Häntä kuunnellessa uskoni vahvistuu. Ihmeparantumiskertomukset vain aiheuttavat ahdistusta ja epäilystä Jumalaa kohtaan. Siksi minua kiinnostavat vain ne uskovat, jotka eivät ole parantuneet, mutta jotka jaksavat ja osaavat tulla toimeen sairautensa kanssa. Heiltä opin aina jotain. Ihmeparantujilta en opi mitään.
Oletko samaa mieltä, vai vasta parantuneenako se Jumala on Suuri?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti