Kilpailu jatkuu

Aatami ja Eeva olivat ensimmäiset kiusauksen
uhrit. Käärme sai heidät tekemään sitä, minkä
Jumala oli kieltänyt.

Käärme on yhä sama vanha käärme, eikä ole
muuttunut, vaan samalla tavalla se houkuttelee
jokaista Jumalan lasta.

Uudestisyntymän ensihetkestä asti, alkaa taistelu,
käärme on tullut tuhoamaan Jumalan työtä,
valehdellen ja houkutellen.

Kauaa ei tarvitse olla uskossa, kun sitä alkaa
vertailla itseään muihin uskoviin, ja varsinkin
niihin jotka ovat niitä ”nimekkäitä”.

Harva on toivomatta että jonakin päivänä
olisi "yhtä suuri Herran palvelija",
kun kaikki ihmeitten tekijät, varsinkin
se kuolleista herättely on sitä kaikkein
tavoittelemisen arvoista uskonnäytettä.

Moni sanoo, että haluaa nähdä suurempia ja
suurempia ihmeitä! Yli-Vainion haave oli,
että sokeat saisivat näkönsä ja rammat
nousisivat pyörätuoleistaan. Hänkin odotti
suurempaa voimaa, aina vain suurempaa
voimaa suurempia ihmeitä.

Miksi suurempaa voimaa, ja miksi
enempiä ihmeitä?
Eikö riitä evankeliumin voima, se mistä
Raamattu sanoo, että se on Jumalan voima,
se oikea voima?

Vanha käärme on aina houkuttelemassa
omiin suunnitelmiinsa, ja omille teilleen,
ettei tapahtuisi Jumalan tahto, vaan
vihollisen juonet toteutuisivat.

Kuinka moni on joutunut varastamaan
nälkäänsä, luullen, että se on oikeutettua,
milloin minkäkin nälän ollessa kysymyksessä?
”Voisiko rakastava Jumala kieltää jotakin
näin kaunista”, kysyy luvattoman rakkauden
uhri, ja hänestä tulee aviorikkoja.

”Voisiko Jumala olla parantamatta”, kysyy
saarnaaja, ja antaa vääriä lupauksia.
Tai oman vakavan sairauden kourissa,
Jumalan on pakko parantaa, vaatimuksena?

Kuinka voi vallanhalu sokaista! Suurta se on olla
ihmismassojen piirittämänä, ja matkia Jumalan
tekoja! Suurta on sekin, kun hyvästä työstä saa
hyvän maksun ja omaisuus karttuu!

Mitäs pahaa siinä muka olisi, Jumalahan siitä
kunnian saa, ja ihmiset toivoa menestyksestä?
Jumalako kyllä ymmärtää vajavaisen ihmisen
vajavaisuuden, ja antaa anteeksi väärät lupaukset?

Onko Jumalan kunnia paranemisissa ja
varakkuudessa? Tuliko Jeesus hyvinvointia varten?
Tuliko Jeesus takaamaan meille jokapäiväisen leivän
yltäkylläisyyden ja katoamattoman omaisuuden
täällä ajassa?

Miten sitten ne sairaat ja köyhät,
jotka myös ovat Jeesuksen seuraajia, eivätkö he
olekaan Jumalan kunnia? Jeesuksen tähden?
Eikö Jeesuksen käskyn mukaan tulisikaan
tyytyä alhaisiin oloihin? Eikä havitella suuria?

Eikö Jeesus ole sama Jeesus sairaallekin, vaikka
sairaus ei parane?

Entäpä kuka silloin parantaa, kun ei Jumala paranna?
Niin kuin silloin, kun viikon päästä sama sairaus uusiutuu?
Vai paransiko Jumala, ja sitten taas ottikin terveyden pois?

Kuka antaa jatkuvan masennuksen, vaikka ”Jumala”
siunaa joka kokouksessa kaatumisella? Olisikohan
se vaikka vihollinen, joka niitä siunauksia yrittää
sillä lailla tehdä tyhjäksi? Tai mistä ne kultahiput
tulevat? Mikä ”siunaus” niissä on?

Ja ne mahtavat voimakokemukset, mistä ne tulevat?
Moni on vuosia elänyt niistä, kuka ne antoi?

Voisiko olla kysymyksessä riivaaja, joka pitää
heti ajaa ulos? Sellainen epäilystenkylvöndemoni?
Kuka silloin parantaa kun rukoilija on Buddhalainen
ja rukoiltava paranee, oliko se kuitenkin Raamatullista,
vaikka rukoilija ei edes usko Jeesukseen?

Entä Allahin porukka, kuka siellä parantaa,
kun paranemista tapahtuu?
Entä povaajat, kuinka he voivat luvata rikkaita
aviopuolisoja ja taloja, ja niin tapahtuu, onko
Jumala asialla, vaikka povari ei ole uskossa Jeesukseen?


Mistä tietää, onko Jumala parantanut,
vai onko "jokin muu voima" parantanut?

Mitä jos se ei ollut Jumala joka toimi,
vaan se jokin muu?