David Pawson: Kirkko irti valtiosta

David Pawson on arvostettu raamatun opettaja,
ei ainoastaan ikääntyneitten kristittyjen parissa,
vaan myös nuorempien, ja yksi syy on
se, että hän opettaa uskovien kastetta,
eikä lapsikastetta.

DP ei ole mikään tavallinen karismaatikko, joka olisi
saavuttanut suosionsa erilaisten ihmeitten ja
ilmiöitten varjolla, parantaen sairaita ja kaataen rukouksella.
DP panostaa opetukseen.

Jumalan Sanaan perehtyminen ja sen tutkiminen
on todella tärkeää, emmehän kristittyinä elä vain
leivästä ja ihmeistä. Jos opetus on raitista ja
evankeliumi tuodaan väärentämättömänä
kansalle esiin, niin siihen ei voi olla sanomatta muuta
kuin, kiitos Jeesus.

Valitettavasti raittiita sanan opettajia
on hyvin harvassa.

David Pawson osaa puhumisen taidon. Hänen meriittilistansa
on erinomainen. Hän tietää mitä puhuu ja kuinka tuoda asiat esiin,
niin että se, mitä hän sanoo, osuu maaliinsa. Opettajilla on suuri vastuu,
siksi ei Jaakobin kirjeessä turhaan sanota: veljeni, älkööt aivan
monet teistä pyrkikö opettajiksi, sillä te tiedätte, että me saamme
sitä kovemman tuomion.

Kuuntelin joku aika sitten Artturi Kukkulan puheita.
Hän on helluntaiherätyksen arvostettu patriarkka ja opettaja,
ja 95 vuotiaaksi päästyään hän on varmaan ehtinyt
opettaa tuhansia ja tuhansia.
Hyvä puhuja hän on, ja osaava. Hänkin tietää miten
puhutaan, ja miten asia tarjoillaan ihmisille ja kuinka
siinä samalla tarjoillaan se perkeleellinen tappava myrkky.
Samoin on David Pawsonin hienoissa puheissa.
Tappava myrkky on niin hienosti sekoitettu,
että sen nielee teologiaan perehtyt eksperttikin,
ja yksi ja toinen akateemikko ja moni maallikkokin.

Mitä valtion antikristillisyyteen tulee, sitä tuskin tarvitsee
kansalle vakuutella, uskon asioista ulkopuolella olevat
eivät siitä välitä, ja uskovaisille se on selviö, ainakin pitäisi olla,
koska valtiohan toteuttaa raamatusta irti olevaa linjaa, siksi
sen antikristillinen linja ei ole mikään yllätys. Päinvastoin,
yllätys olisi se, jos raamatun linjaa kysyttäisiin.

Jumalan kansahan elää täällä maailman keskellä,
vaikka eivät olekaan maailmasta. Jumala on heidät
voittanut ja on suurempi kuin se, joka on maailmassa.
He jotka ovat maailmasta, puhuvat niin kuin maailma puhuu,
siksi maailma kuulee heitä.

.Jumalan kansa tuntee totuuden hengen
ja eksytyksen hengen.

Moni erehtyy koska katsoo ihmiseen. Ja lumoutuu.

Jesaja sanoo,
Monet heistä kompastuvat ja kaatuvat ja ruhjoutuvat,
monet kiedotaan ja vangitaan.
Niinpä on Herran sana oleva heille:
"Käsky käskyn päälle, käsky käskyn päälle,
läksy läksyn päälle, läksy läksyn päälle,
milloin siellä, milloin täällä", niin että he
kulkiessaan kaatuvat selälleen ja ruhjoutuvat,
että heidät kiedotaan ja vangitaan.
Paavali sanoo Galatalaiskirjessä
Oi te älyttömät galatalaiset!
Kuka on lumonnut teidät, joiden silmäin
eteen Jeesus Kristus oli kuvattu ristiinnaulittuna?

David Pawson ei ole poikkeus noista läksyttäjistä.
Ihmiset ovat aina tahtoneet ansaita kaiken, siksi
lahjavanhurskautta on vaikea sulattaa, siihen
on apostolien ajoista lähtien oltu lisäämässä
lain vaatimuksia. Ihmisteoilla ei taivasta
saavuteta, vaikka DP pyhyysvaatimusta
opettaa, ja siten mitätöi Kristuksen täytetyn
työn ja samalla ovelasti riistää Lutherinkin
opetukset yksin uskosta yksin armosta.
Näin tehdessään DP kääntää opetuksensa
uskoon joka vaatii tekoja, näyttöä kokemuksia.

Jumala on viisaudessaan laittanut kristikansalle
rajoja. Yksi niistä on valtion kirkko, ja nämä rajat
eivät kaadu ihmisten tahdosta ja vaatimuksista.

Voi olla, että porttokirkko jääkin valtion ulkopuoliseksi,
omaksi suureksi rajattomasti koettavaksi uskonnoksi, kun taas
”Vanhat Lutherilaisparat” seuraavat nöyrää Jeesusta Kristusta.