Ylistyskokoukset

Ajattelen että ylistys, jonka avulla yritetään saavuttaa jokin tietty tunnelma, pumppaamalla sielun maailma johonkin tilaan, että päästäisiin "henkeen"; ei ole oikea tapa ylistää Jumalaa. Sopii ajatella itse, mitä pitkitetyt ylistysrituaalit saavat aikaan.
Toinen mistä mainitsit oli kokouksissa kaatuvat uskomattomat ihmiset. Mitä se kaatuminen uskomattomalle ihmiselle merkitsee? Eikö hänen pitäisi saada kuulla evankeliumin sanomaa, että voisi syntyä uudesti?
Kaatuminenhan on hänen tapauksessaan aivan yhtä tyhjän kanssa, ellei hän vain satu väärin luulemaan, että se uudestisyntyminen tapahtuu kaatuessa?
Sillä heitäkin valitettavasti on, ja sanovat vielä, että se on sitä uutta, niin kuin kaikki muukin, mukamas? En väitä, etteikö Jumala voisi kaataakin ihmistä, jos haluaa, mutta miksi hän tekisi níin?
Jeesuksen toiminnassa ei ilmentynyt mitään kaatumista, eihän, miksi nyt on ruvennut? Olisiko se mahdottomuus uskoa, että ne kaatumiset ovat vaan HÄMÄYSTÄ, itsesuggestioita tai muun voiman aikaansaannosta?
Mitä puuttuisi, jos kaatumiset puuttuisivat? Jos ihminen ei ilman kaatumista usko Jumalan Voimaan, joka on Jeesus Kristus, ei hän tee sitä kaatumisen avullakaan.
Ja jos kaatuminen on vaikuttamassa uskoa Jumalaan, niin ihmettelen suuresti mikä jumala se sellainen jumala on? Hetken humaus on hetken humasus, eikä mitään muuta. En vielä tähän päivään mennessä ole kuullut kenenkään kaadetun sanoneen että se olisi ollut muuta kuin kokemus.
Kummallinen kokemus, mitä pitää saada lisää? Miksi? Miten se kirkastaa Kristusta? Monet ovat masennuksessa, kun eivät kaadu, ja masennuksessa, kun kaatuvat. Onko se silloin Jumalan teko? Pikemminkin jotakin sekoittavaa menoa.