Miten se olikaan....?

Niin, miksi ei uskovaiset ole samaa mieltä asioista,
kun kerran samaa Raamattua luetaan ja samaan
Jumalaankin uskotaan?

Mikä siinä toisten uskossa sitten on sitä harhaa, onko
sitä olemassakaan, jos se onkin vain panettelijoiden
korvien välissä oleva harha?

Mitä varten sitä pitää aina olla arvostelemassa, ei
Jumalaa voi/ saa arvostella, eikä hänen tekojaan,
koska ihmiset ovat vajavaisia, niin miksi ei vaan
anneta anteeksi toisten erehdykset, ja kiitetä
Herraa, niin sopukin säilyisi paremmin?

Mitenkä Jumala voi sallia marttyyri kuolemat?
Miten rakkauden Jumala salli oman Poikansa
tapettavan ristillä ilkeitten ihmisten takia, miksi
ei vain kilttien takia?

Miksi Jumala sallii kauheita sairauksia uskovaisille,
vaikka ne ei elä synnissä eikä ole tehny syntiä?

Miksi Jumala sietää Allahilaisia ja Budisteja ja
Hinduja ja saatanan palvojia ja niitä jotka ei välitä
mistään?

Miksi Jumala sallii terroristien terrorisoida,
eikä tee mitään?

Mitä sitä hyödyttää olla Jumalaan uskova,
ja elää rehellisesti ja olla kunnollinen, kun
ilkeillä ja väärämieleisillä ihmisillä menee
paremmin koko elämä, eikä heillä ole koskaan
mitään vaikeuksia, eikä heitä mitkään murheet
paina?

Mitä eroa loppujen lopuksi on Jumalaan uskovalla,
Ja sillä joka ei usko, kun kukaan ei tiedä tekeekö
se uskova hyvää vai pahaa?

Miksi ei Jumala sallisi että saisi olla valtaa ja rahaa,
silloin voisi määräillä ja komennella ihmisiä
tekemän niin kuin uskovat tahtoo?

Mitäs vikaa siinä on jos uskovaiset määrää
täällä ´maanpäällä, kun he tietävät Jumalan
tahdonkin?

Mitä väärää siinä on jos uskovaiset ei arvosta
yksinkertaisia ja heikkoja ja tavallisuudesta
poikkeavia yksilöitä, vaan pitävät itseään
parempina?

Mitä väärää siinä on jos kunnolliset
uskovaiset perheet ovat arvostetumpia kuin
esimerkiksi avioero ongelmaiset perheet?

Onko väärin jos akateemisen sivistyksen saanut
uskovainen saa kymmenen kertaa arvokkaamman
kohtelun, kuin esim. uskova ravintolan tiskaaja
jolla ei ole mitään koulutusta? Entä jos on vain
tavallinen kotiapulainen, niin eikö ole minkään
arvoinen vaikka on uskossa?

Entä onko väärin, jos uskova on mielisairas tai
jollakin tavalla psyykkisesti epätasapainossa,
eikä häntä edes huomaa kirkolla?

Pitääkö huomioida sellaisetkin uskovat, jotka
ovat ennen uskoaan olleet vankilassa vaikka
raiskaamisesta, tai jos tietää, että joku
on entinen homo tai mies/nais prostituoitu?

Onko se syntiä jos ei huomaa? Onko syntiä,
jos menee istumaan toiseen paikkaan, kun
joku edellämainituista uskovista tulee viereen
istumaan?

Ei Jeesus ketään mihinkään pakota, kaikki¨
on vapaa ehtoista, ja voihan sitä olla ystävällinen
vaikka ei niin kaikista surkeista uskovista
välitäkään, kyllä Jeesus näkee, että tarkoitus on hyvä?