Miksi kokemususkonto?

Jokaisella ihmisillä on tunnemaailma. Joillakin se on voimakkaampana kuin toisilla ja on ihmisellä jo lapsesta lähtien.

Normaaleissa olosuhteissa lapsi saa osoittaa tunteitaan ja siten oppia tutustumaan omaan tunnemaailmaansa, jossa myös iän myötä toivottavasti oppii tunnistamaan ne ja pukemaan ne sanoiksikin.

Ellei perheessä tämä ole sallittua tai mahdollista, että lapsenkin tunteet otetaan huomioon, ja että hän saa hellyyttä ja ymmärtämystä omaa persoonaansa kohtaan, voi vammautumista tällä alueella tapahtua.

Jos kasvatus on ankaraa ja lapsen tunnemaailma tukahdutetaan, tavalla tai toisella, eikä hän saa olla oma itsensä; voi edessä olla ajautuminen alkoholin tai narkoottisten aineittenkin käyttöön, seksin väärinkäyttöön tai rikollisuuteen, tai kaikkiin yhtä aikaa.

Nämä ovat niitä alueita, joissa tunnevammainen ihminen ainakin hetken saa kokea olevansa elävä, ja jossa hän tunnistaa tunteensa ja itsensä, vaikkakin näin tuhoavalla tavalla. Koska tätä "elämää" voidaan kokea vain aineen vaikutuksen alaisuudessa, tulee ihmisestä riippuvainen.

Kun tällainen ihminen, kohtaa Jeesuksen Kristuksen, syntyy uudesti ja vapautuu väärinkäytöstä, olkoon sitten mitä väärinkäyttöä tahansa, hän tarvitsee tilalle jotakin parempaa, voidakseen jatkossakin pysyä vapaana.

Jos seurakunnassa mihin tämä ihminen syntyy, on terve ja raitis sanan opetus, ja jossa evankeliumin voima saa tehdä tehtävänsä ihmisen tunnemaailmassakin, niin, että hän pääsee kasvamaan ja voi aloittaa aivan kuin alusta, hän pikku hiljaa paranee vammaisuudestaan Raamatunsanan ja Jumalan Hengen, Armon ja Totuuden vaikutuksesta.

Jos on niin, ettei ihmisellä ole tuota ympäristöä kasvulleen, hän tekee uskosta korvikkeen niille aineille tai asioille, joista hän pääsi vapaaksi. Hän on jatkossakin vapaa vain näennäisesti, sillä nyt uskonnollisuus korvaa aineet.

Tunnepitoinen ja tunteisiin vaikuttava julistus tarjoaa siihen mahdollisuuden. Hyvän mahdollisuuden. Nyt joku voi sanoa, ei siinä ole mitään väärää, eikä se ole syntiä. Mutta todellisuudessa tämä väärinkäyttäjä vaihtoi näkyvät aineensa näkymättömään aineeseen.

Julistus joka keskittyy sielunmaailman kiihottamiseen, tunnelatauksilla ja hurmoksellissydellä yleensä, on juuri näitten alueitten ruokkimista hyvällä menestyksellä.

Tässä olisi jokaisen uudesti syntyneen uskovan, olkoon entinen väärinkäyttäjä tai ei, pidettävä sydämensä nöyränä ja puhtaana, niin ettei mikään, eikä mitään tule Jumalan Hengen tilalle. Sillä sellainen usko ei ole sitä, mitä Jumala haluaa.

Se ei ole oikeaa Jumalan palvelusta, vaan on epäjumalan palvomista, koska palvonnan kohde ei ole Elävä Jumala, vaan elämykset ja kokemukset. Antaudutaan sielullisten voimien armoille.

Terve kontrolli tunnemaailmankin suhteen on ehdottomasti säilytettävä. Siihen on opittava, siihen on saatava apua, niin että se alkaa toimia, ellei sitä ole. Tämä koskee jokaista ihmistä.

Jumala haluaa antaa Sanansa ja Pyhän Henkensä kautta jokaiselle ihmiselle ne puitteet, missä hän pääsee kasvamaan tervettä kasvua myös tunnealueella, jossa se kasvu ehkä oli kokonaan pysähtynyt jo lapsena.

Jumalan tahto ei ole että ihminen vaihtaa riippuvuutensa toiseen riippuvuuteen! Eikä ole myöskään se, että puuttuvat tunteet korvataan uudenlaisilla tunteilla.

On Järkyttävää, että tämän päivän karismaattisuus tarjoamalla tarjoaa tähän mahdollisuuden, siksi että evankeliumin ydin, sanoma Jeesuksen Kristuksen täydellisestä työstä on jätetty pois, ja tilalle on tullut elämysten ja kokemusten julistus.

Rukoilkaamme herätystä uskovien keskuuteen, että he saisivat kääntyä Elävän Jumalan luokse, Hänen luokseen, joka sanoi Golgatalla: se on täytetty. Saakoon tämä Armo ja Totuus tehdä jokaisen todella vapaaksi.