perjantai 5. joulukuuta 2008

Sinulla on se nimi, että elät, mutta olet kuollut.

Psalmit: 69
Veisuunjohtajalle; veisataan kuin:
"Liljat"; Daavidin virsi. Pelasta minut,
Jumala, sillä vedet käyvät minun sieluuni asti.

Minä olen vajonnut syvään, pohjattomaan
liejuun, olen joutunut vetten syvyyksiin,
ja virta tulvii minun ylitseni. Minä olen
väsynyt huutamisesta, minun kurkkuni
kuivettuu, minun silmäni ovat rauenneet
odottaessani Jumalaani.

Enemmän kuin hiuksia päässäni on niitä,
jotka minua syyttömästi vihaavat; paljon
on niitä, jotka tahtovat tuhota minut,
jotka syyttä ovat vihollisiani; mitä en
ole ryöstänyt, se täytyy minun maksaa.
Jumala, sinä tunnet minun hulluuteni,
eivätkä minun vikani ole sinulta salassa.

Älä anna minussa häpeään joutua niiden,
jotka odottavat sinua, Herra, Herra Sebaot.
Älä salli minussa pettyä niiden, jotka etsivät
sinua, Israelin Jumala. Sillä sinun tähtesi
minä kärsin herjausta, pilkka peittää minun
kasvoni. Veljilleni minä olen tullut vieraaksi,
olen tullut oudoksi äitini lapsille.

Sillä kiivaus sinun huoneesi puolesta
on minut kuluttanut, ja niiden herjaukset,
jotka sinua herjaavat, ovat sattuneet minuun.
Minä, minun sieluni itki ja paastosi,
mutta siitä koitui minulle vain herjausta.
Minä pukeuduin säkkipukuun,
mutta tulin sananparreksi heidän suussaan.


Porteissa-istujat minusta jaarittelevat,
ja väkijuomain juojat minusta laulavat.
Mutta minä rukoilen sinua, Herra, otollisella
ajalla, sinua, Jumala, sinun suuren laupeutesi
turvin. Vastaa minulle pelastavan
uskollisuutesi tähden.

Päästä minut loasta, etten siihen vajoa,
auta, että pääsen vihollisistani ja syvistä
vesistä. Älä anna vetten vuon minua
upottaa, syvyyden minua niellä ja kuilun sulkea
suutaan minun ylitseni. Vastaa minulle,
Herra, sillä sinun armosi on hyvä, käänny
minun puoleeni suuressa laupeudessasi.


Älä peitä kasvojasi palvelijaltasi, sillä
minä olen ahdistuksessa; joudu, vastaa
minulle. Lähesty minun sieluani ja lunasta
se, vapahda minut vihollisteni tähden.
Sinä tiedät minun häväistykseni, minun
häpeäni ja pilkkani, sinun edessäsi ovat
julki kaikki minun ahdistajani.

Häväistys on särkenyt minun sydämeni,
minä olen käynyt heikoksi; minä odotin
sääliä, mutta en saanut, ja lohduttajia,
mutta en löytänyt. Koiruohoa he antoivat
minun syödäkseni ja juottivat minulle
janooni hapanviiniä.

Tulkoon heidän pöytänsä heille paulaksi,
ansaksi noille suruttomille. Soetkoot heidän
silmänsä, niin etteivät näe, ja saata heidän
lanteensa alati horjumaan. Vuodata
vihastuksesi heidän päällensä, ja
yllättäköön heidät sinun vihasi hehku.

Joutukoon heidän leiripaikkansa autioksi,
älköön heidän majoissansa asukasta olko.
Sillä he vainoavat sitä, jota sinä olet lyönyt,
he juttelevat niiden tuskista, joita sinä olet haavoittanut.

Lisää heille rikosta rikoksen päälle,
ja sinun vanhurskauteesi he älkööt pääskö.
Pyyhittäköön heidät pois elämän kirjasta,
älköönkä heitä kirjoitettako vanhurskasten
lukuun. Mutta minä olen kurja ja vaivattu,
suojatkoon minua sinun apusi, Jumala,
niin minä veisuulla kiitän Jumalan nimeä
ja ylistän häntä kiitosvirsillä.

Se on Herralle otollisempi kuin härkä,
kuin mulli, sarvipää ja sorkkajalka.
Nöyrät näkevät sen ja riemuitsevat;
elpyköön teidän sydämenne, teidän,
jotka etsitte Jumalaa.

Sillä Herra kuulee köyhiä eikä
halveksi vankejansa. Kiittäkööt
häntä taivaat ja maa, meret ja kaikki,
mitä niissä liikkuu. Sillä Jumala on
pelastava Siionin ja rakentava Juudan
kaupungit, niin että he asettuvat
niihin ja omistavat ne.

Hänen palvelijainsa jälkeläiset
saavat sen perinnökseen,
ja ne,jotka hänen nimeänsä
rakastavat, saavat asua siinä.




TuoPsalmi 69 voisi olla Jeremian
Valitusvirsistä, kun siinä on yhtäläisyyksiä
Jeremian kokemusten kanssa.

Jeremiakin oli liejuisessa kaivossa,
ja olisi sinne nääntynyt, ellei
”kuninkaan orja” olisi
häntä pelastanut.

Ajattelin sitä, että elämä
meidänkin kohdaltamme olla
kuin pohjamudassa istumista
kaivon pohjalla. Kylmässä
ja pimeässä. Apua ei
inhimillisesti katsoen
voi tulla mistään suunnasta.

Jumala on tietoinen pohjamudassakin
Istujasta. Jumala on kiinnostunut juuri
SINUN touhuistasi, siitä mitä SINÄ
Teet, ja mitä Sinulle kuuluu.

Jumala on jo ennen maailman perustamista
ollut kiinnostunut ihmislapsista!
Ja kuinka paljon enemmän heistä, jotka
Ovat Jumalan omia lapsia!
Juuri ahdingoissa ja umpikujassa
Olevista lapsistaan.

Jeremialle tuli apu etiopialaisen
orjan muodossa,
ja Jumalan lähettämänä, ja tilanteen täysin
ymmärtävänä apuna, niin se tulee
jokaiselle, joka huutaa avuksensa
Elävää Jumalaa.

Eikä Jeremia ollut ainut Raamatun
Henkilö, joka istui vankeudessa,
Paavalikin sai kokea vankeuden
tuskia; fyysisiä ja psyykkisiä.

Olla vankina sielun vankilassa,
on suuren surun vankila.
Terveys, perheasiat, ikä
tai muut olosuhteet voivat myös
pitää vankinaan.
Jumalalla on silti apu.
Ebed-Melek ikuistettiin
Raamatun lehdille todistukseksi
että mutaisen kaivon pohjalla
istujatkin pelastetaan.

Ei kommentteja: